Äänitysprojekti: Poltinmerkki – Kaistalle Kadonneet Kasvot

Lataa Surround Tiedostot

Format BitDepth/SampleRate Loudness Compression DL
WAV 24bit/48kHz EBU R128 -23 LUFS Lossless DOWNLOAD
FLAC 16bit/48kHz Normalized Lossless DOWNLOAD
AC3 Dolby Digital 16bit/48kHz Normalized Compressed DOWNLOAD
AAC 16bit/48kHz Normalized Compressed DOWNLOAD

5.1 Surround files, with 4 channels used (quad surround)

L+R Front Channels Only:
Download L+R

RL+RR Rear Channels Only:
Download RL+RR


Stereo / Normalized

Download Stereo Mix WAV


Äänitysprojektina tein quad-monikanava äänitteen Kotkalaisen Poltinmerkki yhteen ”Kaistalle Kadonneet Kasvot” kappaleesta. Poltinmerkki on vuonna 2002 perustettu, tyyliltään kristillistä industrial metallia edustava yhtye. Itse äänittäjänä ja miksaajana olin hieman uusilla vesillä, sillä vaikka metalli musiikista tykkäänkin, on erityisosaamiseni elektronisessa musiikissa ja kyseessä oli ensimmäinen alusta loppuun äänittämäni ja miksaamani heavy/metal genren kappale. Projekti osoittautuikin erittäin työlääksi suuren raitojen ja ottojen määrän vuoksi, ja siinä pääsi hyvin hyödyntämään koulussa opittuja asioita, sekä oppimaan paljon uusiakin.

poltinmerkki

Poltinmerkki:
Janne Virtanen – laulu, kitara
Sauli Paukkonen – koskettimet
Ari Viren – rummut
Ville Viuhko – basso

Äänitys:

Äänitimme kappaleen viikonlopun 21.-23.4.2017 aikana, Koulutuskeskus Salpauksen musiikkiteknologian tiloissa. Tiloiksi olin varannut s07, 08 ja 09, sekä varalle muutamaksi tunniksi s06 ja s10-11, siltä varalta jos vahvistinhuonetta halutaan hyödyntää tai lauluja ottaa pienemmässä tilassa. Näitä ei kuitenkaan tarvittu ja kaikki materiaali äänitettiin s07 ja s09 tiloissa. Bändi saapui paikalle n. 15:30, ja pienen palaverin ja tilojen esittelyn jälkeen aloimme kasata laitteistoa. Bändi oli tuonnut omien instrumenttiensa lisäksi muutamia mikrofoneja, mikkiständejä ja piuhoja. Kaikki instrumentit äänitettiin erikseen s07-tilassa, johon olin kasannut surround tilamikityksen, joka pysyi muuttumattomana koko äänitysten ajan. Poikkeuksena laulu, joka äänitettiin pienemmässä s09 kopissa.

Tilamikitys:

Tilamikitys koostui soittoalueen ympäröivistä Neumann KM183 pallokuvio mikrofoneista. Mikrofonit oli kohdistettu suoraan ylöspäin n. 160cm korkeudelle. Tämän lisäksi etuparin alla oli Crown PZM stereopari lattiatasossa.

Rummut – Kanavalista:

Kanava # Instrumentti Mikrofoni
01 Bassdrum Audix D6
02 Bassdrum Sennheiser e602
03 Snare Top Shure SM57
04 Snare Bottom AKG C451b
05 Hihat Shure SM57
06 Rack Tom 1 Sennheiser MD421
07 Rack Tom 2 Sennheiser MD421
08 Floor Tom 1 Audix D4
09 Floor Tom 2 Sennheiser e602
10 Samplepad Channel 1
11 Samplepad Channel 1
15 PZM ROOM L Crown PZM
16 PZM ROOM R Crown PZM
17 Overheads A-B L Neumann TLM-127
18 Overheads A-B R Neumann TLM-127
19 Overheads Recorderman L Oktava Mk-012
20 Overheads Recorderman R Oktava Mk-012
21 Surround Room L Neumann KM183
22 Surround Room R Neumann KM183
23 Surround Room RL Neumann KM183
24 Surround Room RR Neumann KM183

Basari:
Mikrofonien lisäksi basarissa oli triggeri kanavilla 10-11 sijaitsevaan samplepadiin. Triggeri aiheutti kuiteknin silloin tällöin tupla iskuja, joten äänitin samplen talteen ja päätin suorittaa triggeröinnit myöhemmin dawissa. Mikrofoneista D6 oli sijoitettu rummun sisälle osoittamaan suoraan nuijaa n. 20cm kalvosta, tarkoituksena taltioida napsua ja yläpäätä. Toinen mikrofoni e602 oli perinteisesti resokalvon aukon kohdalla, tuomaan napsun lisäksi myös alataajuuksia.

Virveli:
Mikrofonina perinteinen SM57 vaakatasossa n.5cm yli reunan. Sm57 toimivuus virveli mikkinä tuli jälleen todettua muutama viikko ennen äänityksiä tehdyssä virvelin mikitysharjoituksessa, joten sitä ei tarvinnut nytkään kauaa miettiä. Alakalvoon laitettiin kirkas AKG C451 tuomaan mattosoundia.

Hihat:
Shure SM57 n. 30asteen kulmassa etäisyydellä 20cm.

Räkkitomit:
Olen useasti käyttänyt Beyerdynamicin Opus klamppi mikkejä tomeissa niiden helppouden ja pienen koon vuoksi, tällä kertaa en kuitenkaan halunnut sortua samoihin kaavoihin, joten valitsin tomi mikrofoneiksi Sennheiserin MD421:t. Peltien suuren määrän vuoksi en voinnut suunnata mikkejä kuten olisin halunnut (20-30asteen kulmassa), vaan jouduin sijoittamaan ne vaakasuoraan virvelimikit tyylisesti. Soundi oli mielestäni hyvä, mutta jäi silti häiritsemään olisko se voinut olla parempikin.

Lattiatomit:
Lattiatomeihin valitsin pienempään Audixin D4:n ja suurempaan Sennheiserin e602:n, molemmat taltioivat alataajuuksia mainiosti. Sijoitus n. 30astetta kalvon reunan ja keskipisteen väliin, korkeutta n. 3-4cm kalvosta.

Overhead:
Peltien suuren määrän vuoksi päätin laittaa kaksi overhead paria ja päättää miksaus vaiheessa käyttääkö niistä molempia. Oktavan mk-012 puikkokonkkaparin laitoin recorderman tekniikalla taltioimaan pääsääntöisesti koko settiä, kun taas isokalvoiset tlm127 mikrofonit suuntasin A-B stereopari tekniikalla ensisijaisesti pelteihin. Rumpalin soittotatsista ja peltien sijoittelusta riippuen, joutui recordermanin sijoittamaan hieman normaalia korkeammalle n. 1m virvelin yläpuolelle. A-B paria siirtelin niin, että kaikki pellit tulivat oikealla suhteella, mutta kuitenkin niin että etäisyys virveliin pysyy molemmissa mikeissä samana.

Basso – Kanavalista:

Kanava # Instrumentti Mikrofoni
01 Bass DI
02 Bass 15″ Shure Beta52
03 Bass 10″ AKG C451b
04 Bass 10″ Sennheiser MD421
05 Bass 10″ AKG C414
06 Bass 10″ Rode NT3
15 PZM ROOM L Crown PZM
16 PZM ROOM R Crown PZM
21 Surround Room L Neumann KM183
22 Surround Room R Neumann KM183
23 Surround Room RL Neumann KM183
24 Surround Room RR Neumann KM183

Basso kaapissa mikitin jokaisen elementin, käyttäen sekä dynaamisia alataajuuksia poimivia mikrofoneja kuin kirkkaita kondensaattori mikkejä. Näistä eri sävyisistä mikrofoneista yhdistelemällä saa juuri sen sävyisen soundin kun haluaa, ilman että tarvitsee juurikaan koskea ekvalisaattoriin miksausvaiheessa. Suurimpaan 15″ elementtiin laitoin Shuren Beta52 basari mikrofonin ja muihin neljään 10″ elementtiin aluksi kaksi konkkamikkiä ja kaksi dynaamista. Audixin D6 ei tuonnut soundiin mitään mitä Beta52 ei olisi jo hoitanut, joten sen tilalle laitoin MD421:n. Lisäksi Shuren Sm7b oli hieman tasapaksu, ja näin se vaihtui hyperhertta kuviolla varustettuun AKG C414:ään.

Laitteisto:
Mesa Big Block 750 Amp Head
Mesa Bass Cabinet – 1×15″ + 4×10″

Kitara – Kanavalista:

Kanava # Instrumentti Mikrofoni
01 Element 1 Center Shure SM57
02 Element 1 Side JJ Labs – Ribbon Mic
03 Element 2 Center AKG C414
04 Element 3 Center Rode NT3
05 Element 4 Side Sennheiser MD421
06 Element 4 Center Studio Projects B1
15 PZM ROOM L Crown PZM
16 PZM ROOM R Crown PZM
21 Surround Room L Neumann KM183
22 Surround Room R Neumann KM183
23 Surround Room RL Neumann KM183
24 Surround Room RR Neumann KM183

Kitara kaapin mikityksessä sama taktiikka kuin bassossa.

Laitteisto:
Mesa Dual Rectifier RoadKingII Amp Head
Mesa/Boogie 4×12″ Cabinet

Laulu:

Laulut äänitettiin s09-tilassa, tämä paitsi pienemmän tilan vuoksi, niin myös ajan säästämiseksi, sillä samanaikaisesti rumpali purki settinsä pois ja basisti alkoi rakentaa omaa laitteistoaan s07:ssa. Mikrofonina käytin AKG C414 suuntakuviona hertta. Kokeilin myös Shuren dynaamista SM7b:tä, joka on erityisen suosittu metallilaulajien keskuudessa, sekä Neumannin TLM127 isokalvoista konkkaa, mutta 414 osoittautui parhaaksi. Esivahvistimena toimi Universal Audion 2-610. Laitoin 414:stä pädi vaimennuksen -12db ja näin sain gainattua enemmän UA:sta, joka ainakin lume-efektinä väritti soundia. Ketjussa oli myös aluksi TLA:n C5021 kompressori, mutta en ollut täysin luottavainen soundiin, joten jätin sen suosiolla pois.

Editointi:

Joka instrumentin kohdalla äänitettiin koko biisi ensin muutaman oton verran, ja sen jälkeen jokainen biisin osa erikseen muutamaan kertaan. Kun kaikki turhat tiedostot oli poistettu, oli matskua silti n. 15gigaa ja 2000:n audioclipin verran. Näiden lisäksi sain vielä 10 raitaa valmiiksi äänitettyjä syntikkaraitoja, joten editointi hommaa riitti.

Editoinnin suoritin Pro Tools ohjelmistolla, jolla äänityksetkin tehtiin. Äänittäessä olin sen verran kaukaa viisas, että äänitin jokaisen instrumentin omaan projektiinsa, joten nyt editoidessa raitojen määrä ei ole projektin sisällä niin karmea.

Rummut:
Kävin läpi kaikki otot ja valitsin joka osioon mielestäni parhaiten onnistuneet (paitsi ajoituksellisesti, myös niin että soitettiin sovituksellisesti oikeaa peltiä/rumpua). Virvelin alakalvo raita tuntui sotkevan virveliä soundia enemmän kuin skarppaavan, joten hylkäsin sen ja päätin että lopullinen soundi tehdään etukalvoa ekvalisoimalla ja triggaamalla. Overhead raidat päätin käyttää molemmat, recorderman mikitys taltioi hyvin settiä kokonaisuudessaan, kun taas a-b parilla pelkkiä peltejä voi tuoda enemmän esiin.

Koska kyseessä on tyylillisesti hieman koneellisempaa metallia, päätin editoida rummut aika tarkkaan gridiin, jotain pieniä poikkeuksia lukuunottamatta. Kokeilin ensin elastic audiota ja beat detectiviä, mutta suurimmassa osassa kohtia lyöntejä oli vaan niin paljon, että kumpikaan ei suoriutunut niistä oikein. Jouduin siis editoimaan rummut manuaalisesti. Pro Toolsin edit-grouppien ja moniraita editoinnin vuoksi homma on todella helppoa, mutta äärimmäisen aikaa vievää ja puuduttavaa.

Basso ja kitara:
Basson editoinnissa valitsin vain eri otoista parhaat, enkä alkanut taimaamaan soittoa sen tarkemmin gridiin. Soitto oli mielestäni melko tarkkaa ja sovituksellisesti ei niin perkussiivistä, että se olisi vaatinut millitarkkaa taimia.

Kitara oli kaikista haasteellisin instrumentti. Soitto oli erittäin tarkkaa, mutta lopulliseen miksaukseen piti saada hard panorointia varten koottua vähintään kaksi eri ottoa. Sovituksellisesti riffit pitivät sisällä paljon erilaisia vingutuksia ja bendauksia, jotka piti saada molempiin kanaviin samalla tavalla.

Molempien soittimien kanssa piti ottaa huomioon, että eri mikrofonien vaiheet menevät samassa. Tämä hoidettiin vaiheen käännöllä ja muutaman millisekunnin siirroilla.

Laulu:
Laulu editoinnissa koitin tasoittaa dynamiikkaa jo clip gainillä, ennen miksaus vaiheen kompressointia/limitointia. Laulu osuuksia kappaleessa on oikeastaan aika vähän, mutta tuplauksia ja taustalauluja sitäkin enemmän.

Miksaus:

Lopullisen miksauksen tein itselle enemmän tutulla FL Studio ohjelmistolla ja sen tutummilla plugareilla. Koska raitoja ja eri elementtejä oli niin paljon, päätin soveltaa miksauksessa samaa ali-projekti systeemiä kuin äänityksessäkin. Eli esimerkiksi rummut miksasin yhdeksi paketiksi omassa projektissaan, josta sitten importoin sen pääprojektiin.

Rummut:
Basariin ja virveliin triggeröin KTDrumTrigger plugarilla samplet alkuperäisten äänitysten lisäksi. Tomi raidoilta leikkasin manuaalisesti iskujen ympäriltä vuodot pois. Mietin jonkin aikaa jätänkö vuodot vai en, mutta koska rummuissa on niin monta mikrofonia auki, päätin että tomi mikkien hetkittäinen sulkeminen skarppaa yleissoundia. Lisäsin hieman kaikua virveliin ja tomeihin, sekä ekvalisoin yksittäisiä raitoja. Esimerkiksi overheadeistä otin hieman alapäätä pois. Tsekkasin aina jokaisen ekvalisaation jälkeen vaiheenkäännöllä ja raitojen viivästyksillä että pahempia vaihevirheitä ei synny. Viimeisenä ajoin koko rumpu masterin FerricTDS kompressori/nauhasaturaatio plugarin sekä W1 brickwall limitterin läpi poistamaan pahimmat piikit ja antamaan modernimpaa kompressoitua soundia.

ferrictds

Basso:
Soundin muodostin C414, C451B, NT3 ja Beta52 mikrofoneista, ajatuksella Beta52:sta ala- ja keskitaajuuksia, c414:sta keski ja ylätaajuuksia, ja 451:stä ja nt3:sta ylätaajuuksia ja napsua. DI ja MD421 raidat hylkäsin. Efektoinnissa käytin TDR Nova dynaamista ekvalisaattoria, jossa on ekvalisaatorin lisäksi monitaajuus kompressori. Tällä plugarilla basson alapään dynamiikan sai kompuroitua minimiin niin että bassotaajuudet pysyvät samassa koko soiton ajan.

Kitara:
Käytin kaikkien viiden mikrofonin taltiointeja, mutta pääosin SM57, C414 ja JJ Labs raitoja. NT3:sta ajoin hieman sekaan lisä kirkkaudeksi ja MD421:stä alamiddle botneksi. Efektoinnissa tein pieniä leikkauksia resonoivilta taajuuksilta, sekä hyllyleikkurilla tiputin hieman alataajuuksia antaen bassolle tilaa miksauksessa.

Syna raidat:
Syna raidat sain melko valmiin kuuloisina, enkä niille tehnyt suuriakaan toimenpiteitä. Muutamasta raidasta tiputin hieman korvia ärsyttäviä taajuuksia ja käytin ala ja ylätaajuus leikkureita. Biisi alkaa hämärällä robotti pulputus äänellä, joka ei mene mitenkään taimissa. Bändi on kuitenkin halunnut sen juuri tuollaisena, joten en koskenut siihen sen enempää.

Laulu:
Lopullinen laulu koostuu useasta samanaikaisesta raidasta, joita on panoroitu hieman vastakkaisiin laitoihin, kompressoitu ja väritetty särö ja nauhasaturaatio plugareilla. Kertosäkeeseen viritin hieman lauluja Newtone plugarilla ja miksasin hienovaraisesti sen muiden raitojen taustalle. Koko liidi lauluraidan taustalle tein sille käänteisen pre-reverb raidan (käänsin lauluraidan, laitoin siihen halli reverbin ja käänsin raidan takaisin), jonka sidechainasin niin että se hiljenee aina laulun alle. Liidi laulun oma reverbi oli myös sidechainattu väistymään pois sen alta. Biisissä on niin paljon raitoja ja materiaalia, että tällä kikalla laulut erottuvat hieman paremmin, mutta kuitenkin niin että ne eivät kuulosta liian kuivilta.

Surround:

Surround tilamikitys raidat miksasin jälleen omassa projektissaan, omana kokonaisuutena. Kitara kaappi oli tilassa hieman toispuoleisena, niin että oikean puolen tilamikitys taltioi sitä huomattavasti enemmän. Koska kitarat tuplattiin, päätin kääntään toisen tuplausraidan tilamikityksen kanavat päinvastoin, jolloin sain kitaran tilamikityksiin luonnollisen hard-panoroinnin ja ilmiön että tilassa olisi ollut kitara kaapit molemmilla puolilla huonetta.

Surround miksaus suunnitelma

LEFT RIGHT
Room Surround L
Overheads L
Guitars L
Room Reverbs
Bass
Drums
Lead Vocals
Front Synths
Hits
Room Surround R
Overheads R
Guitars R
REAR LEFT REAR RIGHT
Room Surround RL Hall Reverbs
Background Vocals
Vocal Pre-Reverb
Synth Pads
Background Synths & FX
Room Surround RR

Aikataulu / Päiväkirja:

PVM Selite Tunnit
Ennen 21.4. Suunnittelu ja palaverit. Esivalmistelut, tilojen ja tarpeiden selvitys, Dante yms reitit, re-amp testaus jne. 8 h
PE 21.4. 1. Äänityspäivä, laitteiston kasaus ja kytkennät, rumpujen äänitys 6 h
LA 22.4. 2. Äänityspäivä, rumpujen äänitys jatkuu, basson äänitys, laulujen äänitys 13 h
SU 23.4. 3. Äänityspäivä, kitara äänitykset, purku 6 h
MA 24.4. 1. Editointipäivä, materiaalin läpikäyntiä, rumpueditoinnin aloitus 3 h
TI 25.4. 2. Editointipäivä, rumpueditointi jatkuu 4 h
KE 26.4. 3. Editointipäivä, rumpueditointi jatkuu, rumpujen alustavaa miksausta ja triggaus harjoittelua 8 h
TO 27.4. 4. Editointipäivä, basso editointi ja alustavaa miksausta 7 h
PE 28.4. 5. Editointipäivä, lisää rumpujen editointia ja triggausta 3 h
LA 29.4. 6. Editointipäivä, lisää rumpujen editointia ja triggausta 2 h
SU 30.4. 7. Editointipäivä, kitara editointia ja alustavaa miksausta 5 h
MA 1.4. 8. Editointipäivä, laulu editointia 4 h
TI 2.4. 1. Miksauspäivä, laulujen miksausta, newtone, pre-verb, sidechain reverb, layeröitiä 5 h
TO 4.4. 2. Miksauspäivä, Yleistä miksausta, surround miksauksen alku, lisää laulu miksausta, rummut editointi korjauksia ja uudelleen triggaus 8 h
PE 5.4. 3. Miksauspäivä, Yleismiksausta, ensimmäinen valmis versio, hiominen alkaa, WordPress dokumentoinnin aloitus 12 h
LA 6.4. 4. Miksauspäivä, miksauksen loppu hiomista, eri järjestelmissä kuuntelu (koulun surround, koti-tarkkaamon quad, olohuoneen quad), dokumentointi loppuun 7 h
YHTEENSÄ: 101 h

Oma arviointi

Tiukka aikataulu (äänitys, editointi ja miksaus kahden viikon sisällä) huomioon ottaen, projekti onnistui mielestäni hyvin. Itselläni on taipumus ns. ”loputtomaan miksaamiseen”, jossa mikään ei ole koskaan valmis ja aina voi tehdä jotain. Tykkään myös pitää muutaman päivän, joskus jopa viikon taukoja miksattavasta kappaleesta ja näin palata siihen tuorein korvin. Nyt sellaiseen ylellisyyteen ei ollut aikaa, mikä oli ehkä hyväkin, että sai taas harjoitella projekteista luopumista ja tiukassa aikataulussa stressillä miksaamista.

Äänitys sujui hyvin, käytin varta vasten muutaman tunnin perehtymään koulun tiloihin, danteen, monitorointiin ja eri reititys mahdollisuuksiin, että kaikki sujuisi ilman ongelmia. Ainoa ongelma äänitysvaiheessa oli s06:ssa laulujen äänittäminen. Tarkoitus oli alunperin äänittää laulut sielä DigiDesignin interfacea ja tilan efektilaitteita käyttäen. DigiDesignin kuuloke monitorointi on kuitenkin tehty niin, että mitään input monitorointia ei ole, vaan kaikki kuuloke liitännästä kuuluva on jo kerran käynnyt koneen kautta, bufferin laskeminen sai latenssin n. 10-15ms luokkiin, mutta 0ms latenssiin tottuneelle laulajalle tämä ei riittänyt. Tästä syystä laulut jouduttiin äänittämään s09:ssä behringerin fca1616 interfacen kautta.

Editointi vaiheessa olin hieman huolimaton ja tein paljon turhaa työtä rumpujen suhteen. Ensimmäinen rumpueditointi koostui paitsi manuaalisesta editoinnista niin beat detectiven käytöstä. Huomasin kuitenkin vasta miksaus vaiheessa että beatdetectivellä tehty pätkä oli katkaissut yhdestä kanavasta alukkeen huonosti. Toisella editoinnilla päätin tehdä kaiken manuaalisesti. Valitettavasti en tajunnut kuunnella valittuja ottoja tarpeeksi hyvin, koska ajattelin että soitto voi olla mitä tahansa jos vedän joka iskun manuaalisesti gridiin. Valituissa otoissa muutama tahaton flämi isku sotkeutui täysin kun iskuja griditettiin ryhmässä. Lopputulos häiritsi lopulta niin paljon, että jouduin tekemään vielä kolmannen rumpueditoinnin. Tulipahan ainakin opeteltua Pro Tools moniraita-editointia ihan kunnolla.

Äänitysprojektin suunnitelman tein alunperin syksyllä 2016, ja ainoa mitä suunnitelmasta oikeastaan säilyi oli äänitettävä bändi. Alkuperäisen suunnitelman mukaan piti äänittää 16 tunnissa kaksi kappaletta, nyt sain yhden biisin äänitettyä 25 tunnissa. Vaikka kaikkeen luulee olevansa varautunut ja kaikki esivalmistelut on hyvin hoidettu, menee äänitysaikaa aina paljon ylimääräiseen. Aina puuttuu joku yksi mikki adapteri tai kaapeli, mitä saa etsiä. Laitteiden kasaamisiin, kuunteluihin, reitityksiin ja PT projektin valmisteluihin yms menee aina luultua kauemmin. Aina vähän väliä pitää porukalla suunnitella ja selvittää kaikille, että mitä oikeen oltiinkaan tekemässä, missä ja koska.

Jälkityö ja miksaus aikataulu meni vieläkin enemmän pieleen. En edes suunnitelmaa tehdessä tajunnut ottaa huomioon editointi vaihetta, johon nyt meni kaikista eniten aikaa, 36 tuntia. Alkuperäisen arvion mukaan koko projektiin piti käyttää yhteensä vain tuo 36 tuntia. Jos nyt kyse olisi ollut oikeasti laskutettavasta työstä, vain 1/3:sta tehdyistä työtunneista olisi maksettu. Herääkin kysymys, miten kaltaiseni perfektionisti pystyy edes toimimaan annetuissa aikatauluissa? Jos asiakas on valmis maksamaan 16 tuntia jälkityötä, mutta että itse olen tyytyväinen lopputulokseen tarvitsen käyttää siihen 32 tuntia. Pystynkö koskaan vaan luopumaan miksauksesta kesken kaiken, ilman että huono lopputulos kummittelee loppu elämäni, vai pitääkö vain hyväksyä että tällä alalla työn ja taiteellisuuden välissä tasapainoilu tulee aiheuttamaan työtä josta ei makseta.

Mikrofoni vertailu ja ekvalisaatio tehtävät

Kuvan mukaisesti neljällä mikrofonilla taltioitu demppaamaton virveli äänite.

Käytetyt mikit:
Shure Sm57
Sennheiser MD421
Shure Beta52
Shure Sm81

Kuuntele kaikki peräkkäin yllämainitussa järjestyksessä:

Ensivaikutelma on että sm57 ja md421 kuulostavat erittäin samanlaisilta. MD421 on on tässä äänityksessä hieman ekvalisoidun kuuloinen kun taas 57 kuulostaa melko tasapainoiselta. En tiedä oliko mikkien asennot täysin optimit, vai onko korva vain tottunut sm57:n soundiin virvelissä. Ilmoitettujen speksien mukaan md421 tuo enemmän alakertaa ja ylämiddleä, joten erot olisi varmasti suuremmat jos äänilähteenä olisi basari, tomit tai vaikka kitaravahvistin. Erot pelkkää virveliä on-axis äänittäessä ovat kuitenkin hämmästyttävän pieniä. Beta52 on suorastaan yli-ekvalisoidun kuuloinen ja hieman lofimainen. Sm81 on odotetusti kirkkain ja vastaa eniten sitä miten korva tilassa kuuli virvelin.

Alla kaikkien mikrofonien taajuusvasteet:


SM57


MD421


Beta52


Sm81

KAHDEN MIKROFONIN EQ MATCH

Koska sm81 on ”suorin” ja kirkkain mikrofoneista, oletetaan että se on taltioinut eniten taajuuksia, ja koitetaan ekvalisoida se sm57:n kuuloiseksi.

Sm81 vs sm57
http://recordinghacks.com/graphs.php/0256-0006

Alla ensin molempia mikrofoneja ilman toimenpiteitä. Aina 4 iskua / mikrofoni alkaen sm81:stä.

Sitten ilmoitetun taajuusvasteen perusteella tehdyt muutokset sm81:een:

Ääni on jo lähempänä, mutta mikrofoneilla on silti selvä ero. Paitsi, että sm81 on taltioinnut enemmän yläkertaa, se on konkkamikkinä taltioinnut sointia ja tilaa muutenkin enemmän. Joten mikrofonien mätsäämiseksi, pitää paitsi tehdä lisää ekvalisaatiota korvakuulolla, pitää lyhentää sm81:n sointia ja kenties lisätä sm57:n.

Soinnin lisäämiseksi sämplätään sm57 isku ja feidataan gainiä lisää sen hännälle, jolloin transientti attack peittyy ja sointi/tila nousee enemmän esiin.

Kun taas sointia saa pois tekemällä saman käänteisesti.

Lopputulos:

BETA52 EQ:n SUORISTUS


Beta52

Ilmoitettua taajuusvastetta ja analysaattoria käyttäen, verrataan Beta52:n äänitettä Sm81:n äänitteeseen ja tehdään tarvittavat ekvalisoinnit.

Ensin molemmat äänitteet putkeen, ilman toimenpiteitä, vuorotellen kaksi iskua beta52 ja sitten kaksi iskua sm81:

Ekvalisaation jälkeen:

Broadcast miksaus tehtävä

Miksaus (MP3):

DOWNLOAD (normalized & encoded down to 192kbps)

Lataa PDF-raportti / Kanava ja kytkentälista:
Kanava- ja kytkentälista PDF

Työryhmä: Anssi Hohti, Samuli Sulku & Nikolai Nappu
Kasasimme miksaus materiaalin, teimme X32/ProTools reititykset ja soundcheckin yhdessä, jonka jälkeen jokainen teki oman live-miksauksensa.

Suoritus ajankohta: 3.4.2017
Suoritus paikka: S15 (”Analogi tarkkaamo”)
Laitteisto: Behringer X32 & iMac (+ Pro Tools)
Kaiuttimet: 2 x Genelec 1030A (balanced input ← x32 – monitor control room out)
Kanava- ja kytkentälista:: Kanava- ja kytkentälista PDF

EQ materiaalin valmistus

Lataa kaikki audiot ja vastaukset tästä:
http://allendemusic.net/EQkuuntelu/EQkuuntelu-AnssiHohti.zip

Tehtävänä on ekvalisoida sähkökitara pätkää, alla olevan cheat sheetin pohjalta:
egtrcheatsheet

Original Audio:

6db Boost, Q=1.0

6db Cut, Q=1.0

12db Boost, Q=1.0

9db Boost, Q=1.0

9db Cut, Q=4.0

Vastaukset:
http://allendemusic.net/EQkuuntelu/oikeatvastaukset.txt

TOP-Raportti – Hiihdon MM Kisat, Lahti 2017 – VIP-tila teknikko

Aika: 17.2. – 6.3.2017
Suorituspaikka: Kisa-alue, Lahden hiihtostadion, ravintola Voitto
Työnantaja / Ohjaava yritys: Kisaorganisaatio Lahti2017, Bright Group http://www.brightgroup.fi/, Koulutuskeskus Salpaus
Yhteyshenkilöt: Jenni Hilonen (tilan tuottaja), Hannu Makkonen (bright),

Kuvaus:
MM-kisa-alueelle oli pystytetty 7 VIP tilaa, joihin kisaorganisaatio pestasi Salpauksen musiikkiteknologia opiskelijoita, tapahtumatekniikka yritys Bright Groupin valvonnan alaisena, vastaamaan tilan äänitekniikasta. Kaikki äänentoisto, valaistus ja lavarakenteet tulivat myös Brightilta. Oma VIP-alueeni oli ”Salppurin Salonki” eli ravintola Voitto ja työparina toinen musiikkiteknologia opiskelija Mikko Seppälä. Laitteiden kasauksen ja purkamisen lisäksi tehtäviin kuului haastattelujen, esiintymisten, dj:n ja taustamusiikin äänentoistotekniikasta vastaaminen, sekä mahdollinen muu tilan tuottajan tarvitsema apu. Tehtävä oli päivystyshenkistä, aikataulu oli vain viitteellinen ja tilassa oli kokoajan oltava joku teknikko valmiudessa.

Päiväkirja:

PE 17.2.2017
Aloitimme kamojen autosta purkamisen ja kantamisen aamulla klo 8. Järjestyksessä: Pressi ja Presidentti-klubi, Voitto/Hiihtomuseo ja Salppurin Tupa, Paviljonki. Lumiloungeen emme päässeet sisään ja Metsälinna VIP-tilan teltat oli vielä kasaamatta, joten sen tekniikka toimitettiin vasta tiistaina. Kamaa oli todella paljon, mutta isolla porukalla se sujui melko vaivattomasti.

työtunnit: 4h

MA 20.2.
Kasattiin tilat samassa järjestyksessä kuin roudattiinkin. Vaikka kasaajia oli paljon, ongelmia aiheutti että musiikkiteknologit eivät tieneet mikä menee mihin ilman Brightin työntekijöiden ohjeita. Brightin teknikoilla tuntui olevan kaikilla oma homma selvänä ja saattoi paikoin tuntua että teknologit olivat vain edessä. Pikkuhiljaa homma kuitenkin selkeytyi ja teknologeille saatiin sähköjen ja muiden piuhojen vetämis hommia, lamppujen ja lavan yms kasausta. Tiloja ja kamaa oli paljon ja päivä oli pitkä.

Pressi:
– Lava, kuusi 1x2m lava levyä, päälle kangas (kaksipuoleisella teipillä kiinni), sivuun velcro kiinnityksellä (tai kaksipuoleisella teipillä) mustakangas
– Kaiuttimet (d&b – e8) 6kpl, telineet pystyyn, kaapelien ja sähköjen veto
– Valojen veto, lava spotit, bright X Led lamput (R200,G0,B210)
– FOH, QL5 yamaha mikseri, d&b vahvistimet
– 4 speaker mikkiä


Presidentti:
– Lava, kaksi 1x2m levyä
– 12ch analogi mikseri lavan viereen (Dynacord)
– 2 x Shure SM58 mikrofoni
– 4 kpl d&b e8 kaiuttimia
– bright x-led lamput


Voitto:
– Lava, kaksi 1x2m levyä
– 12ch analogi mikseri lavan viereen (Midas DM12)
– 2 x Shure SM58 mikrofoni
– 4 kpl d&b e8 kaiuttimia (kaksi lavan eteen, yksi aulaan ja yksi alakertaan)
– 2 x d&b vahvistin
– Klark Teknik DN100 DI-boksi
– bright x-led lamput

Hiihtomuseo:
– Lava, kaksi 1x2m levyä
– 12ch analogi mikseri lavan viereen (Mackie)
– 2 x Shure SM58 mikrofoni
– d&b kaiuttimet
– d&b vahvistin
– DI-boksi
– bright x-led lamput

Salppurin Tupa:
– Lava, kaksi 1x2m levyä
– Yamaha QL1 digimikseri
– 2 x Shure SM58 mikrofoni
– d&b kaiuttimet + vahvistimet
– DI-boksi
– bright x-led lamput
– trussit ja spottivalot

Portin Paviljonki:
– Lava, neljä 1x2m levyä
– Yamaha QL1 digimikseri
– d&b kaiuttimet + vahvistimet
– mikrofonit, di-boksi
– bright x-led lamput
– trussit ja spottivalot

työtunnit: 10h

TI 21.2.
Metsälinna VIP roudaus ja kasaus, jokaisen paikan tsekkaus, loput kytkennät ja soundcheck.

Voitto kytkennät:
– Midas DM12 mixeri
– 2 x db:n vahvaria
– Mikserin master kanava toiseen vahvistimeen (2 kaiutinta lavan edustalla ketjussa monona)
– Kaksi AUX-lähtöä toiseen vahvistimeen (aux1: aula, aux2: alakerta)
– 2 mikrofonia (shure sm58)
– Klark Teknik DN100 DI-boksi kitaralle

Tehtiin soundcheck, ekvalisoitiin kiertoa pois 800hz kohdilta.

työtunnit: 2h

KE 22.2. – Avajaispäivä
ei tapahtumaa voitossa

TO 23.2.
Aloitimme Mikon kanssa molemmat klo 11. Dj (Jari) ja kisa-isäntä Ville Klinga saapuivat paikalle, tehtiin pieni soundcheck ja dj kamojen kytkentä. DJ:n soittopöytä oli jäänyt huomioimatta, joten alkoi sen metsästys. Viereisestä auditoriosta löytyi kaksi sopivan mittaista pyöreää pöytää ja dj pääsi aloittamaan. Jonkin ajan päästä Konsta Hietanen tuli tekemään soundcheckiä, hänen elektroakustinen kitara kytkettiin DI-boksin kautta mikseriin, alapäätä buustattiin hieman ja keskiääniä leikattiin. Konsta kävi esiintymässä ruokailumme aikana. Tuuraavat teknikot kertoivat, että tilassa tuli palohälyytys kesken esityksen. Syy ei koskaan selvinnyt meille asti, mutta AV-tekniikasta se ei johtunut. Tilassa oli myös kolme televisiota joista vastasimme, televisiot oli avattava aina kisalähetyksen alkaessa ja suljettava sen loppuessa. Päivän aikana Ville Klinga kävi haastattelemassa Marja-Liisa Kirvesniemeä ja Juha Mietoa. DJ lopetti soittamisen klo 18:00, jonka jälkeen siirryimme Spotify soittolistaan. Sovimme Mikon kanssa työvuoroista ja päädyimme ratkaisuun jossa toinen saapuu 2 tuntia aiemmin ja näin ollen lähtee 2 tuntia aiemmin. Päätin alustavasti hoitaa iltavuoron. Salppurin Tupaan tuli illan päätteeksi kaapelien veto ja valaisimien siirto hommia, johon menin oman tilani sulkeuduttua vapauttamaan Jessen, että hän ehtisi junaa.

työtunnit: 10h

PE 24.2.
Päivän ohjelmassa jälleen dj klo 12-18, jonka jälkeen spotify soittolista. Ville Klinga isännöi jälleen VIP-vieraita ja kävi haastattelemassa Juha Mietoa ja Marja-Liisa Kirvesniemeä. Haasteita aiheutti näiden kahden yhteishaastattelu, jossa he jakoivat mikrofonin. Jouduinkin olemaan ns. orgaaninen kompressori mikrofoni kanavan liu’ussa. Haastattelun jälkeen pohdimme kierto ongelmaa jos puhuja puhuu hiljaa ja mikrofoni on kaukana suusta. Käänsimme hieman kaiuttimia ja ekvalisoimme kanavan yläkertaa. Myöhemmin illalla Konsta Hietanen kävi jälleen esiintymässä. Esityksen jälkeen tuli palautetta, että musiikin äänentaso oli niin korkealla ettei pystynyt kunnolla keskustelemaan. Tästä seurasikin dilemma, onko esiintyvä artisti vain taustamusiikkia mihin ei kiinnitetä huomiota, vai esitys jota hiljennytään seuraamaan. Tuottajan kanssa keskusteltuamme, totesimme sen taustamusiikiksi. Sama ongelma oli usein myös DJ:n kanssa. VIP-vieraat eivät välitettäneet musiikista yhtään, ja usein sitä pyydettiin hiljemmalla (vaikka se oli jo melko hiljaisella) tai pois kokonaan, kun taas DJ:iit itse kokivat ettei musiikki kuulu tarpeeksi.

työtunnit: 7,5h

LA 25.2.
Ensimmäinen päivä ilman dj:tä, spotify playlist soi koko päivän. Spiikkauksia ja haastatteluja normaalisti. Illan myöten ihmiset alkoivat humaltua ja tunkemaan lavalle, haluten huutaa mikkiin ja vitsailemaan karaoken laulamisesta.



työtunnit: 7h

SU 26.2.
Dj jälleen ohjelmassa 12-18. Koitimme minimoida vieraiden lava visiittejä, laittamalla muutaman kasvin dj pöydän eteen. Ville Klingan puheet ja haastattelut (Toni Nieminen, Marja-Liisa Kirvesniemi, Juha-Mieto) jälleen normaalisti, sekä Konstan esiintyminen. Viereisen tilan päivystävä teknikko Teppo vapautti minut klo 19:30 ja hoiti molempien tilojen laitteiden sammutuksen.

työtunnit: 6h

MA 27.2.
Välipäivä.

Ti 28.2.
Uusi dj (Riku) paikalla, soitti normaalisti klo 12-18. Normaali isännöinti spiikkausten lisäksi Marja-Liisa Kirvesniemen, Immo Kuutson, Toni Niemisen ja Juha Miedon haastattelut. Lisäksi jälleen Konsta Hietasen muutaman biisin esitys. Ravintola suljettiin klo 19.

työtunnit: 5,5h

Ke 1.3.
Molemmat teknikot olivat saaneet jostain flunssan ja olivat kipeenä, mutta ei auttanut muu kuin annos buranaa ja normaalisti töihin. Piristystä ja vaihtelua päivään toi taas uusi dj (Ville). Haastattelut, puheet ja Konstan esitys jälleen normaalisti. Viereisen tilan teknikko Teppo tuli vapauttamaan molemmat kipeät teknikot klo 19 ja hoiti laitteiden sammutuksen.

työtunnit: 7h

To 2.3.
Päätimme vaihtaa työvuoroja ja näin ollen tulin aikaisempaan vuoroon kisojen lopun ajan. Kunto oli jo selvästi terveempi kuin edellisenä päivänä, joten fiilis oli hyvä ja virtaa riitti. Vieraita saapui ennätysmäärä ja kaikille ei valitettavasti riittänyt istuma / ruokailu paikkoja. Musiikista vastasi vain spotify ja Ville Klinga isännöi normaalisti.

työtunnit: 7,5h

Pe 3.3.
Dj (Ville) jälleen esiintymässä klo 12-18. Normaalit isännöinti puheet ja haastattelut, sekä Konstan esitys.

työtunnit: 7,5h

La 4.3.
Dj (Jari) paikalla klo 12-18. Normaalit puheet ja haastattelut. Ruotsin kuningas saapui vieraaksi viereiseen tilaan.

työtunnit: 7h

Su 5.3.
Dj (Riku) paikalla klo 12-18. Normaalit puheet ja haastattelut. Konsta ei tullut enää esiintymään, joten korjasin DI-boksin ja piuhat jo pois. Mikko jäi päivystämään ja menin itse auttamaan toista ryhmää jo lopettaneiden tilojen purkamisessa. Klinga tuli vielä ennen lähtöään kättelemään ja kiittämään hyvästä työstä. Korjattiin mikit telineet ja piuhat pois.

työtunnit: 5,5h

Ma 6.3.
Toinen purkupäivä. Keräännyttiin pressin ja presidentti-klubin eteen klo 8 ja purettiin loputkin tilat. Purkaminen sujui melko vaivattomasti ja nopeasti, oli huomattavasti helpompaa korjata kamoja pois kun tiesi mikä menee mihinkin.

työtunnit: 4h

Loppu pohdinta ja analyysi

Jälkeenpäin ajateltuna kokemus oli melko ainutlaatuinen ja kasatessa kamoja varmasti oppi taas sitä sun tätä. Live-äänentoistossa itselläni oli aiemmin kokemusta lähinnä FOH: puolelta, mikseri kytkennöistä ja kaukokaapeleista, ja itse PA:n rakentaminen ja kytkennät oli hieman epäselviä. Nyt niihin tuli paljon lisä selvyyttä ja oli mukava huomata ettei live-äänentoisto puolikaan ole mitään rakettitiedettä. PA-vahvistimet ovat loppuen lopuksi yhtä yksinkertaisia kuin muutkin perus äänitekniikan laitteet. Sähkötkin vedetään ihan normaalisti jatkojohto vedoilla, huomioida tarvitsee vain ettei sotke valo- ja äänilaitteita samaan vaiheeseen (mahdollisten hurinoiden estämiseksi).

Käytännön työtä olisin toivonut enemmän, nyt oikeastaan oli vaan päivystysvastuu ja suurinosa ajasta meni odotellen että jotain tapahtuu. Uskon että sosiaaliset taidot kohentuivat taas vähän ja oli muutenkin mielenkiintoista työskennellä julkisuuden henkilöiden kanssa. Mitään suurempia ongelmia ei itselleni tullut, välillä joku mute jäi painamatta kun joku irroitti jotain, tai ajatuksissa käynnisti laitteet väärässä järjestyksessä. Haasteita työssä oli vieraiden toiveet. Tilaan oli palkattu DJ ja artisti esiintymään, mutta palautteen puolesta vaikutti siltä, että kukaan ei halunnut heitä kuunnella, vaan mielummin jutella ja kuunnella kisalähetyksiä. Tämä turhautti itseäni musiikin ystävän jonkun verran. Vieraat kommentoivat useasti, että musiikin voisi laittaa pois ja tv:stä äänet päälle. Meillä oli kuitenkin melko selkeät ohjeet tilan tuottajalta, ja vaikka varmistimme jokaisen pyynnön hänen kautta ensin, emme pystyneet toteuttamaan juurikaan vieraiden pyyntöjä.

Tein myös havainnon tekniikan suhteen, kaiuttimien sijoituspaikkojen suhteen ravintola Voitossa. Aula kaiutin oli mielestäni sijoitettu hieman liian kauas. Nyt se jätti pienen katve alueen lavan ja aulan väliin, sekä aulan ensimmäisiin pöytiin ääntä ei kunnolla kuulunut, mutta info tiskille ja sohville sitä tuli liikaa. En kuitenkaan käynyt tekemään muutoksia koska kaiuttimet oli sijoitettu Brightin ohjeiden mukaisesti, eikä suurta ongelmaa kuitenkaan ollut.

Työvuoro jaoissa näkyi paljon erilaisia vaihtoehtoja eri työryhmien välillä. Osa teki päiviä vuorotellen ja ainakin yhdessä ryhmässä yksi teknologi teki ensin puolet päivistä ja toinen loput puolet. Tästä seurasi ongelmia sairaustapauksissa, myöhästymisissä, sekä tauotus vuoroissa. Päädyimme Mikon kanssa systeemiin, missä toinen tulee 2h aikaisemmin ja toinen on 2h pidempää. Paitsi että näin aika meni paremmin kun olimme muutaman tunnin yhdessä, pystyimme tauottamaan toisiamme silloin kun kiertävät teknologit eivät siihen pystyneet.

TOP-raportti – ”Outo Juttu” animaatio – Foley äänet ja musiikki

Foleyäänitykset – “Outo Juttu”

Aika: 4.2 – 10.2.2017
Työryhmä: Anssi Hohti, Joona Ojala, Niko Järvinen
Asiakas: Pirkanmaan Elokuvakeskus
Suorituspaikka: Koulutuskeskus Salpaus, Lahti
Yhteyshenkilö: Kalle Raittila (kalle@elokuvakeskus.fi)

pek

Kuvaus:
Outo juttu on noin 6 minuuttia pitkä pala-animaatio, jonka saimme ilman mitään ääniä. Tehtävänämme oli äänittää kaikki äänet mitä elokuvaan tulee. Tämä oli toinen foleyäänitysprojekti jonka saimme Pirkanmaan Elokuvakeskukselta. Animaatio sijoittuu post-apocalyptiseen maailmaan, jossa päähenkilö kasaa romusta itselleen puuta tavoitteenaan luoda ilmakehä. Koska romut ovat suuressa roolissa animaatiossa, saimme projektia varten Nekalan jäteasemalta ison määrän vanhaa kodinelektroniikkaa sekä muuta romua. Näistä oli äänityksissä suuri apu, ja saimme luotua realistista äänimaailmaa.

Päiväkirja:

La 4.2.2017
Kasasimme laitteiston äänityksiä varten. Mikeiksi valitsimme AKG 414, Neumann KM183 ja Shure Sm7B. Etuasetina käytimme Focusrite ISA430 ja UA610. Päätimme aloittaa äänitykset hengityksillä. Olimme saaneet vanhan armeijan kaasunaamarin jonka läpi hengitimme. Mikkeinä tässä oli SM7B maskissa kiinni ja KM183 kauempana. Koska animaatiossa ei ole puhetta ja ääniä muutenkin melko vähän hengityksellä on todella suuri rooli. Koska liikkeitä oli tarkoitus korostaa hengityksillä äänitimme niitä kuvan kanssa jotta ääninäyttely olisi heti paikallaan ja editoinnille ei olisi tarvetta. Hengitysten jälkeen siirryimme kohtaukseen jossa lasipullo rikkuu pudottuaan kiiturin konttiin. Hetken pohdinnan jälkeen päätimme rikkoa pienen kahvipannun jossa lasi oli melko ohutta. Löimme sen metallista kulmaa vasten ja se rikkui helposti. Pannuja oli vain yksi joten tämän piti onnistua kerrasta. Onneksi gainit olivat sopivalla tasolla joten signaali tuli hyvällä voimakkuudella ilman clippaamista. Tässä mikkeinä 414 joka oli melko lähellä ja KM183 kauempana. Päivän päätteeksi äänitimme romujen heittelyääniä romukasaan 414 ja KM183 käyttäen.

Su 5.2
Olimme miettineet jo kauan mistä saisimme kiiturin moottorin äänet. Saimme studiolle MS20 syntetisaattorin jolla päätimme yrittää niiden tekemistä. Noin tunnin kestäneen soundin hakemisen jälkeen löysimme kiituriin sopivan soundin. Äänitimme jokaiseen kohtaukseen livenä moottorin äänet jotta editoitavaa ei jäisi. Äänitimme myös tuulen ääntä kohinaa filtteröiden. Tässä kohtaa totesimme kiiturin soundin olevan liian synamainen joten päätimme layeröidä sitä rikkaimurilla jota äänitimme C414 mikillä. Seuraavaksi äänitimme lehden repimistä ja putoamisääniä. Löysimme kasan papereita joita repimällä soundi oli kohdallaan. Putoamiseen heitimme paperit ilmaan ja siitä tuli hyvin realistisen kuuloinen. Siirryimme äänittämään päähenkilön pihtikäden napsuntaa, jonka toteuttamista olimme myös miettineet melko pitkään. Hakkasimme metalliputkella erikokoisia metallisia asioita, ja muutamaa erikorkuista soundia layeröiden olimme tyytyväisiä napsuntaan. Päivän lopuksi äänitimme lisää romujen repimisiä ja heittelyitä.

Ma 6.2
Aloitimme äänitykset happipullon raahamisäänillä. Tähän kohtaukseen tarvitsimme hiekkaa jota kävimme hakemassa hiekoitusastiasta ja täytimme sillä yhden luukun foleykopista. Koitimme pitkään eri asioiden raahaamista hiekalla, mutta mikään ei kuulostanut realistiselta. Olisimme tarvinneet oikeasti ison säiliön jotta soundi olisi ollut uskottava. Lopulta päädyimme raahaamaan tyhjää spraypulloa hiekalla, ja sitä pitch shiftaten alaspäin olimme tyytyväisiä lopputulokseen. Siirryimme askeliin joihin soundi löytyi tossuista joita liikutteli varovasti käsin hiekalla. Koska kävely oli animoitu hyvin nopeaksi emme voineet taimata jokaista askelta. Päädyimme äänittämään nopeatempoista rapinaa joka sopi hyvin kuvaan. Askelien jälkeen otimme hyppyäänet samalla tekniikalla talteen. Mikkeinä 414 ja 183. Tässä kohtaa editoimme jo äänitettyjä kohtia paikoilleen jotta kaikki ei kasautuisi viimeiselle päivälle. Seuraavaksi äänitimme pihteihin natinalayerin. Tämä soundi saatiin hieromalla kahta metallista asiaa lujaa vastakkain, jolloin syntynyt kitka loi hyvän soundin. Lopuksi äänitimme vielä nopeasti vaatteiden kahinoita kangastilkuilla. Tähän hyvä soundi löytyi helposti.

Ti 7.2
Aloitimme päivän äänittämällä lisää romujen ääniä puun kasaamiseen. Heittelimme ja poimimme romuja isosta kasasta. Tavoitteena oli saada mahdollisimman paljon erikuuloisia ääniä talteen. Emme olleet vieläkään tyytyväisiä pihtien napsuntaan joten äänitimme vielä yhden napsuntalayerin. Tässä kohtaa saimme uuden editin videosta, joka johti uudelleen editointiin. Kun kaikki äänet olivat jälleen paikallaan äänitimme lisää askeleita samalla tekniikalla kuin aiemminkin.

Ke 8.2
Kun kuuntelimme jo äänitettyjä hengityksiä totesimme että emme olleet täysin tyytyväisiä soundiin ja ääninäyttelyyn. Mietimme uutta layeriä jo äänitetyn raidan päälle, mutta se olisi tuottanut liikaa editointia joten päätimme äänittää hengitykset kokonaan uudestaan. Totesimme että kaasunaamari ei toimi, joten aloimme hakea uutta soundia. Koitimme laittaa imurinputken roskakoriin ja layeroida sitä pyörän pumpulla, mutta tämäkään ratkaisu ei ollut toivotun kuuloinen. Lopulta päädyimme laittamaan C414 mikin roskakorin pohjalle kahden styroksipalan väliin ja hertta suuntakuvion osoittamaan alaspäin. Roskakoriin laitoimme imurinletkun toisen pään ja toiseen hengitimme kangastilkun läpi. Käytimme kokonaisuudessaan tähän aikaa lähes kolme tuntia, mutta olimme tyytyväisiä lopputulokseen joka oli tärkeää lähestyvästä deadlinestä huolimatta. Hengitysten jälkeen lopun kuolemakohtaus tarvitsi ääninäyttelyä jossa Anssi suoriutui mainiosti muutaman oton jälkeen. Robottikäden venymiseen tarvitsimme teleskooppimaisen soundin, jota pitkästä etsimisestä huolimatta emme löytäneet mistään. Päädyimme hakemaan freesoundista samplen jonka saimme pitch shiftaamalla ja editoimalla toimimaan. Silmiä varten lainasimme järjestelmäkameraa jota äänitimme C414 mikillä. Koska kameran tarkentamista oli todella haastavaa kontrolloida päätimme äänittää kaikki mahdolliset äänet talteen ja editoida niistä silmät kohdalleen. Kiiturin oven nappia äänitimme muunmuassa vanhalla lankapuhelimella jota layeröimme muilla löytämillämme hyvänkuuloisilla napeilla. Äänitysten jälkeen aloimme taimaamaan musiikkia sekä editoimaan kaikkia äänitettyjä asioita kohdilleen.
Päivän lopuksi lähetimme ensimmäisen exportin ohjaajalle.

To 9.2
Saimme kommentteja tehdystä työstä ohjaajalta ja muutama kohta vaati lisätyöstöä. Tässä kohtaa päätimme täydentää puutteita freesound.org sampleilla sillä aika alkoi käymään vähiin, ja puuttuvat kohdat olisivat olleet todella haastavia äänittää. Kiituri tarvitsi sekä tankkimaisen layerin että hiekan ääntä telaketjuista kuin myös lähtö ja pysähtymiskohtauksiin hiekan ruopimista. Pihtikäsi ja kiiturin ovi tarvitsivat ruostemaista soundia.  Kun olimme löytäneet kaikki tarvitsemamme samplet jatkoimme editoimista. Lopulta kaikki tuntui olevan kohdillaan ja teimme vielä automaatioita liikkuviin asioihin (mm. kiituri, askeleet, happipullo ja hengitykset).

Pe 10.2
Puun kasauskohtauksessa olimme äänittäneet romujen kolahduksia kun ne osuvat yhteen. Tähän saimme huomiona että romujen olisi tarkoitus painua yhteen niin lujaa että ne hajoavat. Laitoimme 414 ja 183 melko kauas romukasasta ja aloimme hakkaamaan kasaa metalliputkella. Muutaman minuutin jälkeen olimme saaneet runsaasti erilaisia hajoamisen ääniä talteen, jotka editoimme paikoilleen. Huomasimme tässä kohtaa että emme olleet äänittäneet kuoleman jälkeistä kaatumista. Tähän saimme hyvän soundin kun Anssi kaatui lattialle C414 viereen ja  layeröimme sitä vielä hiekan rapinalla. Äänitimme myös yhteen kappaleista muutaman lauluraidan tunnelmaa lisäämään. Tässä kohtaa totesimme kaiken olevan äänitetty ja editoitu, joten siirryimme miksaamaan. Olimme pyrkineet tekemään kaikki soundit valmiiksi jo äänityshetkellä, joten tässä kohtaa kyse oli enää tasomiksauksesta jonka teimme yhdessä hieman vuorotellen toisten kommentoidessa. Miksauksen valmistuttua iltapäivällä saimme vielä viimeisen version animaatiosta, jossa oli tullut muutoksia kohtausten pituuteen. Tämä aiheutti usean tunnin editointisession.  Editoinnin valmistuttua exporttasimme viimeisen MOVin jonka lähetimme ohjaajalle. Tämä versio oli hyvä ja muutoksiin ei ollut enää tarvetta.

Loppu pohdinta ja oma analyysi:
Projekti oli erittäin miellyttävä ja sujui edellistä ”Kotouttajat” projektia jouheammin. Koska kyseessä oli animaatio, piti kaikki mahdolliset äänet äänittää eikä mitään kenttä äänityksiä ollut olemassa, toisin kuin edellisessä ”Kotouttajat” projektissa. Animaation kesto oli vain 6 minuuttia joten äänitettävän materiaalin määrä pysyi melko samana. Oli kuitenkin huomattavasti helpompaa ja hauskempaa äänittää foley äänet videoon, jossa äänien realistisuus ei ollut niin merkittävässä roolissa. Vaikeemmaksi ääneksi osoittautui kiituri. Sen moottori äänet onnistuivat suhteellisen vaivattomasti MS20 syntetisaattorilla, mutta ohjaaja halusi siihen myös telaketjujen ja hiekan ruopimis ääniä. Onneksi internetissä on olemassa freesound.org:n kaltaisia palveluita, joista löytyy ääniä jotka olisi ollut meille käytännössä mahdotonta äänittää. Eniten haasteita projektissa aiheutti jälleen tiukka aikataulu ja deadline (noin viikko), sekä muuttuva video. Saimme videosta kesken viikkoa kaksi uutta versiota, joista viimeisin saapui vasta viimeisenä päivänä. Tämä lisäsi editoinnin määrää huomattavasti.

Soundtrack – “Outo Juttu”

Toisin kuin edellisessä ”Kotouttajat” lyhytelokuvassa, animaatiolta puuttui vielä säveltäjä. Ohjaajan visio pädimaisemista ja ambient tyylisestä musiikista oli itselleni tuttua puuhaa, joten ilmoittauduin projektin säveltäjäksi. Tyylilajin lisäksi pyydettiin kolmea eri tunnelmaista pätkää, tummaa, toiveikasta ja rakennus kohtaukseen menevää draivi biisiä. Biisit sävelsin kotistudiossani, rauta- ja ohjelmistosyntikoilla, tekniikkana käytin paljon layeröintiä ja isoja tilakaikuja.

TOP-raportti – ”Kotouttajat” – lyhytelokuvan foley äänet

Foleyäänitykset – “Kotouttajat”

Aika: 8.12 – 19.12.2016
Työryhmä: Vesa Ronkainen, Veka Lehtola, Anssi Hohti, Samuli Sulku, Niko Järvinen
Asiakas: Pirkanmaan Elokuvakeskus
Suorituspaikka: Koulutuskeskus Salpaus, Lahti
Yhteyshenkilö: Kalle Raittila (kalle@elokuvakeskus.fi)

pek

Kuvaus:
Tehtävänä oli äänittää foley ääniä Kalle Raittilan lyhytelokuvaan ”Kotouttajat”. Projekti oli jo viime metreillä kun saimme tehtävänannon, joten deadline oli erittäin tiukka ja aikaa äänittää annettiin noin viikko. Elokuvassa oli paljon onnistuneita kentällä äänitettyjä ääniä ja meidän tehtäväksi jäikin pääasiassa niiden tukeminen ja skarppaus. Eniten huomiota vaativat kaikki ulkoilma kohtaukset, askeleet ja muut helposti tausta ambienssiin hukkuvat asiat. Elokuvan kesto oli vajaa 30 minuuttia.

Päiväkirja:

8.12.2016
Työryhmällämme oli Kalle Raittilan kanssa Skypepuhelu, jossa katsoimme elokuvan pariin kertaan ja kävimme läpi kaikki kohdat joihin foleytä tehdään. Ryhmällämme oli muutamia ideoita kohdista joihin ääntä voisi tehdä. Nämä menivät valtaosin läpi.

12.12.2016
Pidimme suunnittelupalverin työryhmän kanssa jossa loimme alustavan aikataulun äänityksille. Kirjasimme myös kaikki asiat joita meidän täytyy hankkia äänityksiä varten ja selvitimme mistä ne saadaan hankittua.

13.12.2016
Ensimmäinen äänityspäivä. Kasasimme äänityslaitteistoa ryhmänohjaajamme avustuksella. Etuasteeksi valikoitui tässä kohtaa Aphex Channel, ja mikrofoniksi AKG C414. Importoimme videon sessioon jonka jälkeen jouduimme säätämään synkronointia jotta kuvan kello oli sama Pro Toolsin kellon kanssa. Tämän jälkeen valmistelimme kuuntelu- ja talkbacklinjat ja asensimme tätä varten Muteomatic pluginin, joka oli hyvin käytännöllinen tähän tarkoitukseen.

tarkkis2

Päätimme aloittaa äänitykset tietokoneen hiiren äänillä. Käytimme langatonta hiirtä, mikrofoni n. 30cm etäisyydellä. Koetimme äänittää ensin klikkauksia synkronissa kuvaan, mutta muutaman yrityksen jälkeen päädyimme taltioimaan muutaman irrallisen klikkauksen äänen ja siirtämään ne kohdalleen. Tämän jälkeen äänitimme hiiren käsittelyääniä hiirimatolla. Tässä havahduimme ensimmäisen kerran huomioon että mittasuhteet eivät pidä paikkaansa foley-ääniä tehdessä. Liikutimme hiirtä normalin tuntuista matkaa hiirimatolla, mutta tarkkaamossa se kuulosti että hiirtä olisi liikutettu usean metrin matka. Ongelma hoitui liikuttamalla hiirtä niin vähän kuin mahdollista, äänen kuitenkin kuuluessa.

hiiri

Kun mittasuhteet oli saatu kuntoon, aloimme analysoimaan soundia, johon emme olleet tyytyväisiä. Muovinen hiirimatto kuulosti liian kohisevalta mikrofoniin, joten päädyimme liikuttamaan sitä puupöytää vasten. Tämä antoi meille realistisemman ja kohtaukseen sopivan soundin.

Seuraavaksi ryhdyimme tekemään askeleiden ääniä sairaalakohtauksiin. Aluksi kokeilimme kävellä aivan normaalisti lattialla mutta soundi kuulosti joko liian natisevalta, tai askelissa kuului hiekan rohina todella voimakkaana. Koetimme siivota lattiaa mutta pienet hiekanjyvät kuulostivat edelleen siltä kuin olisi kävellyt hiekalla. Usean tunnin kokeilujen jälkeen päädyimme hieromaan kahta tossua yhteen käsillä. AKG C414 oli noin 40cm päässä. Kun lisäsimme kanavaan hieman kaikua olimme tyytyväisiä lopputulokseen.

foleykoppi

vesaskeleet

14.12.2016
Kuuntelimme työpäivän aluksi edellisen päivän äänityksiä, ja levänneillä korvilla huomasimmekin että askeleissa tuli taustalla todella voimakas kohina. Kävimme kuuntelemassa foleyhuoneessa, ja totesimme että ilmastointi aiheutti tämän. Selvitimme asiaa ja totesimme että ilmastointia ei ollut mahdollista kytkeä pois erikseen foleyhuoneesta. Emme voineet jatkaa äänityksiä niin suuressa metelissä, joten eristimme huoneeseen pienen alueen akustiikkalevyillä. Tämä toimikin yllättävän hyvin ja pääsimme jatkamaan äänityksiä.

koppi

koppi2

Päätimme tässä yhteydessä vaihtaa myös etuasteen hiljaisempaan. Aphexin tilalle valikoitui Focusrite ISA430, tällä saimme nostettua enemmän gainia pienemmällä kohinalla.

focusrite

Päätimme äänittää askeleet uudelleen, ja käytimme edellisenä päivänä hyväksi osoittautunutta “kengänpohjat vastakkain”-taktiikkaa. Emme kuitenkaan olleet enää tyytyväisiä soundiin, joten päätimme edetä muihin ääniin. Nahkasohvalla istumisen ääniin haimme taukotilasta kaksi nahkasohvan istuintyynyä joita painelimme vastakkain, tietokonetuolia äänitimme oikealla tietokonetuolilla jota narisuttelimme. Vaatteiden ääniin käytimme tuulitakkia, collegehousuja ja t-paitaa. Kävimme hakemassa vaatetusalalta kassillisen erilaisia kangastilkkuja tuleviakin äänityksiä ennakoiden.

Korinpunontakohtaukseen haimme pakkausnauhaa sekä muita muovisia naruja ja näitä rapistelemalla saimme aikaan hakemamme soundin. Saksien poimintaa varten toimme kahvihuoneesta puisen pöydän, jotta ääni oli mahdollisimman realistinen. Koetimme aluksi poimia saksia lattialta, mutta se kuulosti juuri siltä mitä teimme. Tämän yhteydessä äänitimme saman kohtauksen taputukset ja sormien napsautukset.

Liitukohtaukseen soundin saimme kun hieroimme tussin korkkia paperia vasten ja liituboksin lattialle laskemisen ääni saatiin VHS-kasetin kotelosta jonka sisällä oli useampi korkki. Muovipussin ääni ei toiminut lähimikitettynä, se kuulosti liian voimakkaalta ja isolta. Siirsimme mikrofonia kauemmas ja soundi oli heti parempi.

Syömisen äänet saimme talteen laittamalla Samulin syömään pitsaa mikrofonin taakse. Tässäkin piti olla tarkkana ettei suuäänet kuulostaneet liian voimakkailta. Ruokalukohtaukseen kolistelimme metallisia asioita pienemmällä metalliesineellä.

15.12.2016
Äänitimme päivän alkuun loput helpommat äänet pois alta; Kameran äänen saimme puhelimen kamerasta, muovihanskaa äänitimme muovihanskalla, alumiinifolion äänet sekä luonnoslehtiön kahinaa ja paperin heilutteluita ja käsittelyääniä. Tähän meinasimme jäädä hieman jumiin, mutta muutaman yrityksen ja mikin kääntämisen jälkeen tekniikka löytyi ja saimme hyvää soundia talteen.

folio

Kärryn ääntä pohdimme kauan, ja lopulta päätimme layeroida useampaa asiaa realistisen soundin saamiseksi. Äänitimme räkkilaatikon renkaita pyörien soundiin. Metallista ääntä haimme nokkakärryistä sekä rumpupenkkiä ja hi-hattia pyörittämällä. Näistä saimme miksattua järkevän kuuloisen kokonaisuuden. Jalkapallon potkimista olimme miettineet koko viikon. Oikeaa jalkapalloa ei ollut, sekä sen potkiminen studiossa olisi ollut haastavaa. Lähdimme hakemaan soundia lyömällä sohvatyynyä. Tämä osoittautui paljon odotettua paremman kuuloiseksi ratkaisuksi. Pienellä hakemisella saimme hyvin realistisen soundin.

kärryt

rumpupenkki

Puiden istutuskohtaukseen kokeilimme aluksi laittaa ämpärin pohjalle paperia jonka päälle kaadoimme vettä, mutta soundi ei ollut lainkaan uskottavan kuuloinen. Haimme yläkerran toimistosta muutaman huonekasvin jota kastelimme, ja siitä lähtikin hyvä soundi. Varsinaiseen istuttamiseen kääntelimme kasvia ruukussa jonka pohjalla oli hieman multaa ja kiviä, tähänkin soundiin olimme tyytyväisiä.

16.12.2016
Päätimme äänittää loput sisä-, sekä ulko-askeleet. Koetimme taas kävellä lattialla, mutta soundi oli liian kopiseva. Haimme ulkoa tiiliskiviä josta lähti hieman asfalttisempi soundi, mutta kopina oli vieläkin ongelmana. Usean tunnin hakemisen jälkeen kekeilimme kävellä lattian luukkujen sisällä, ja kopina katosi: lattian kelluva rakenne aiheutti kopinan, mikä poistui kun alla oli betonivalu ja talon rakenteet. Laitoimme tiiliskivet luukkuihin, ja soundi alkoi vihdoin löytymään.

askeleet2

Huomasimme tässä kohtaa vaatteiden kohisevan liikaa, joten kävelijän oli riisuttava hieman vaatteita. Laitoimme kivien alle ja päälle hieman soraa vielä realistisemman soundin saamiseksi. Layeroimme vielä tiiliskiven liikuttelua soran päällä, ja näitä miksaamalla saimme hyvän kuuloista kävelyä. Päivän lopuksi kuuntelimme kaiken äänitetyn materiaalin ja teimme jo hieman tasomiksausta.

19.12.2016
Äänitimme sairaalakohtausten kävelyäänet uudelleen. Koetimme vielä hieroa tossuja yhteen, mutta soundi ei miellyttänyt. Lopulliset askeleet saimme kävelemällä väärinpäin olevien muovipohjaisten tossujen päällä. Tällä soundi oli tarpeeksi kopiseva mutta ei hiekkainen tai nariseva. Kanavassa taas sairaalalta kuulostava kaiku. Kuuneltiin läpi, miksaus ja editointi. Summasimme raitoja jotta miksaaja saa järkevän kokonaisuuden.
Päivän päätteeksi lähetimme ohjaajalle MOV tiedoston elokuvasta ja teimme miksaajalle OMF exportin

askeleet

Loppu pohdinta ja oma analyysi:
Ennen projektia itselläni ei ollut aiempaa kokemusta foley äänittämisestä. Ennakkokäsitys foley äänistä oli että ne olisivat pääosin ääniä jota ei oikeasti ole, esimerkiksi lyönti äänet tappelukohtauksissa. Äänittäessä ja samalla foleyhyn enemmän perehtyessä kuitenkin huomasi, että elokuvissa ja tv-sarjoissa melkeimpä kaikki äänet äänitetään jälkeenpäin. Projektin jälkeen menikin pitkä aika, ennen kuin elokuviin ja sarjoihin pystyi keskittymään ilman, että kuunteli ja tarkkaili kokoajan foley ääniä.

Aliarvioin myös äänitysten vaikeuden reippaasti. Aluksi oletin, että homma on nopeaa ja helppoa, sen kun avaa kanavan ja tekee saman toiminnon kun mitä videolla tapahtuu. Näin ei kuitenkaan ollut ja nopeasti huomasi, että jos äänen tekee kuten videolla näkyy, lopputulos ei usein kuulosta realistiselta. Kun lähimikitetään asioita, äänen sävy, väri ja mittasuhteet muuttuvat. Sen sijaan prosessi oli hyvin hypoteettistä. Ääntä hakiessa kokeiltiin käännellä ja väännellä kaikkia teoreettisesti mahdollisia materiaaleja ja esineitä. Kun vihdoin löytyi potentiaalinen äänilähde, oli vielä noin 50% todennäköisyys, että mikitettynä se ei enää kuulostaisi realistiselta. Pahimman virhearvion tein itse askelien osalta. Taktiikkamme oli tehdä ensin helpot asiat alta pois, että projekti saataisiin nopeasti käyntiin ja hyvälle mallille. Oletin että askeleet kuuluvat tähän kategoriaan ja suostuttelin ryhmämme äänittämään niitä melko alkupäässä projektia. Askeleet kuitenkin osoittautuvat monesta eri syystä koko projektin vaikeimmaksi osaksi, ja tästä syystä noin puolitoista päivää tuhlaantui äänityksiin joista juuri mitään ei käytetty lopullisessa videossa. Onneksi onnistumisiakin tuli, joista hyvänä esimerkkinä vaikka jalkapallon äänien teko nahkasohvalla. Lopputulos oli täysin realistinen ja ehkä jopa parempi mitä oikealla jalkapallolla olisi saanut.

Projekti oli hyvin opettavainen kokemus, ryhmänä sukelsimme suoraan altaan syvään päätyyn ja opettelimme lennosta miten selvitään. Seuraava foley projekti olikin huomattavasti helpompi, kun oli ensin tehnyt vaadittavat virheet ja oppinut suurinpiirteen mikä toimii ja mikä ei.

tarkkis tarkkis3